Varmuuden epäilyä

Risto Harisalo on Tampereen yliopiston hallintotieteen professori.

Tuomioiden lukemisen lumovoima

Vaikka yhteiskunnalliset – poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset – asiat ympärillämme ovat erittäin monimutkaisia ja kaoottisia, ihmisillä on niistä kuitenkin erittäin varmoja mielipiteitä. He pitävät käsityksiään vankkumattomina tosiasioina. Tämä on erityisen huolestuttavaa julkisessa sanassa, radiossa, televisiossa ja sanomalehdissä. On kuitenkin hyvä muistaa seuraavat kaksi asiaa.

Näistä ensimmäinen on se, että ihmisillä on vain rajallinen, jopa hyvin puutteellinen käsitys ajankohtaisten asioiden perusteista ja syy- ja seuraussuhteista. Toinen asia on se, että tiedon tuottaminen ajankohtaisista ongelmista vaatii aikaa ja resursseja. Tästä seuraa, että uusi tietämys voi muuttaa dramaattisesti aikaisempia käsityksiämme.

Avoin mieli

Otetaan esimerkki! Koko maailma uskoi vuosikymmeniä sosialismin voittokulkuun ja ummisti toiveissaan silmänsä sen heikkouksilta. Tarvittiin 70 vuotta sen näkemiseen, että sosialismi ei merkinnyt edistystä vaan taantumaa. Kun sosialismi romahti Neuvostoliitossa, maa oli huonommassa jamassa kuin vuonna 1917.

On siis hyvä varautua siihen, että tulevaisuudessa asioita uudelleen arvioitaessa myös hyvinvointivaltiolla havaitaan olleen samanlaisia, inhimillistä kehitystä hidastavia ja jopa jarruttavia vaikutuksia kuin sosialismilla. Ei kannattaisi ummistaa silmiä siltä tosiasialta, että lisääntyneet investoinnit hyvinvointivaltioon eivät ole vähentäneet sosiaalisia ongelmia, vaan lisänneet niitä.

Toinen yleinen käsitys on, että markkinavoimat selittävät finanssi- ja pankkikriisin ja valtioiden velkaantumisen ja että ne on pantava uudelleen ruotuun, josta uusliberalismi sen aikanaan vapautti. Se into, jolla kapitalismia syytetään kaikista ongelmista, selittyy sillä, että vain kollektiivisesti ajattelevilla on tällä hetkellä kirkas selitys asioiden syistä ja seurauksista.

On siis hyvä varautua siihen, että aikanaan politiikan ja valtion havaitaan olleen ne voimat, jotka synnyttivät taloudelliset kriisit ja että niiden valintojen seuraukset tuntuivat ja näkyivät markkinoilla, olosuhde, jonka vuoksi markkinat julistettiin syyllisiksi. Lopullista tuomiota markkinavoimille ei kannata vielä julistaa.

Hyvä on myös varautua siihen, että ilmastonmuutoksen torjunta tuottaa alkuperäistä ongelmaa huomattavasti vakavampia ongelmia. He, jotka kaikkein ponnekkaimmin uskovat ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun välttämättömyyteen, eivät ehkä sittenkään tiedä kaikkea. Ihmiset, jotka uskovat vankkumattomasti samoihin asioihin, unohtavat, että yksimielisyys ei tarkoita samaa kuin oikeassa oleminen ja että monet objektiivisina pidetyt tosiasiat ovat käytännössä vain subjektiivisten valintojen kumulatiivisia seurauksia.

Avoimen mielen turvaaminen

Kun ihmiset tulkitsevat käsityksensä totuudeksi, he unohtavat epäilyn ja muuttuvat dogmaattisiksi. Tieteessä ja vapaassa sanassa on voitava tuulettaa käsityksiä, ottaa yhteen ja muodostaa uusia käsityksiä. Tiede ja vapaa sana menettävät elinvoimaansa ja merkitystään, jos näille tehtäville ei niissä anneta tilaa. Dogmaattinen väittely tuhoaa luovan dialogin.

Tilanne on toinen käytännön päätöksenteossa, jossa on otettava konkreettisesti kantaa asioihin, toisin kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Käytännössä päätöksiä on tehtävä ankarissa aika- ja resurssirajoitteissa ja vähäisellä tietämyksellä. Koska tämä lisää virheiden todennäköisyyttä, päätöksenteossa on suurta viisautta ottaa pieniä askeleita ja jättää tilaa erehdysten korjaamiselle.

About the author

Risto Harisalo wrote 7 articles on this blog.