Kapitalismi luo rauhaa

Avoin talous ja vapaat markkinat estävät aseellisia konflikteja sanoo poliittisen tieteen Professori Indra de Soysa Norjan tieteen ja teknologian yliopistosta (NTNU). Hän toimii tutkimusjohtajana sen globalisaatio-ohjelmassa.

De Soysan mukaan “kapitalismi luo rauhaa”. “Kun katsomme kaikkia niitä tekijöitä, jotka edesauttavat estämään konflikteja, niin taloudellinen vapaus on hyvin tärkeää, jopa suhteessa hyvään hallintotapaan, demokratiaan ja ihmisoikeuksiin.”

Globalisaation vaikutus

De Soysa on tutkinut yhdessä NTNUn ja Oslon Kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin (International Peace Research Institute in Oslo, PRIO) kollegojensa kanssa perusteellisesti globalisaation vaikutuksia maiden sisäisiin konflikteihin.

“Lähtökohtanamme oli kysymys: Edistääkö globalisaatio rauhaa ja vaurautta, vai johtaako uusliberalismi kilpailuun kohti pohjaa heikentäen valtioita ja kärjistäen sosiaalisia konflikteja, kuten kriitikot väittävät?” de Soysa selventää.

Näkymätön käsi vai rautainen nyrkki?

De Soysa linkittää kysymyksen näkymätömästä kädestä vs. rautaisesta nyrkistä aina Adam Smithiin 18. vuosisadalle. Markkinoiden näkymätön käsi tarkoittaa pohjimmiltaan sitä, että jos ihmiset toimivat oman etunsa mukaan, niin se palvelee myös yhteistä hyvää. Karl Marx sen sijaan katsoi, että “markkinoiden näkymätön käsi” onkin rautainen nyrkki, joka johtaa hyväksikäyttöön ja luokkaeroihin ja niiden seurauksena kärjistää konflikteja.

Nykyinen keskustelu globalisaatiosta jakautuu pääosin noihin samoihin ideologisiin linjoihin, de Soysa sanoo. Hän kertoo tutkimuksellaan olevan empiirisen perustan, joka tarkoittaa tulosten perustuvan koviin faktoihin.

“Olen empiristi, en ideologi. Halusimme tutkia näitä suhteita empiirisin menetelmin”, hän sanoi.

Taloudellinen vapaus on tärkein tekijä

De Soysa ja hänen kollegansa keskittyivät PRIOn tietokantaan kattavasti taltioituihin, vuonna 1970 ja siitä eteenpäin tapahtuneisiin konflikteihin. Tutkijat vertasivat näitä tietoihin, jotka kuvaavat taloudellista vapautta, sekä useisiin muihin muuttujiin, jotka ovat relevantteja vähentämään tai lisäämään aseellisen konfliktin vaaraa.

“Tuloksemme ovat selvät ja kestävät: mitä korkeampi on taloudellisen vapauden taso, sitä pienempi on riski sisäisille konflikteille. Tutkimus osoittaa, että taloudellinen vapaus merkitsee enemmän kuin muut tekijät, kuten demokratia ja hyvä hallintotapa, kun kyse on aseellisen selkkauksen estämisestä, sanoo de Soysa.

Taloudellinen vapaus määritellään politiikkana, joka on investointiystävällistä, tukee vapaita markkinoita, antaa tehokkaan yksityisomaisuuden suojan, antaa yksille taloudellisen valinnanvapauden ja rajoittaa valtion väliintuloa.

Kun kapinointi kannattaa

De Soysa käyttää termiä “vaihtoehtoiskustannukset” selittämään vapaiden markkinoiden rauhaa rakentavaa vaikutusta. Aseellisen kapinan tai rikoksen voidaan yksiselitteisesti katsoa olevan parhaiten kannattava investointi silloin, kun vaihtoehdot ovat rajalliset.

“Suljettu talous, mm. valtion monopolit, pakottaa yrittäjät ahdinkoon. Siitä seuraa salakuljetusta, järjestäytynyttä rikollisuutta – tai aseellisia kapinoita. Kun valtio kontrolloi taloudellisia resursseja, kuten öljyrikkaissa valtiossa, taloudellista hyötyä on saanut myös valtiovallan haltuunottamisesta, jolloin konfliktin riski on kasvanut”, de Soysa sanoo.

“Kapinalla on hintalappu, kuten kaikkilla muillakin sijoituksilla. Täytyy vain hankkia aseita ja organisoida kapinallisryhmiä. Esimerkiksi Tamilitiikerit käyttivät 350 miljoonaa dollaria vuodessa aseiden ostoon” de Soysa sanoo viitaten kotimaahansa Sri Lankaan.

Avoimessa taloudessa saa todennäköisesti huomattavasti suuremman hyödyn sijoitamalla rahaa ja vaivaa markkinoille. Tällaisissa yhteiskunnissa on paljon pienempi riski “kapinallisen pääoman” kertymiselle.

“Katsokaa sisällissotia Afrikassa: Mitä olisi tapahtunut, jos Charles Taylor (sotapäällikkö ja Liberian entinen presidentti) olisi ansainnut enemmän investoimalla tuottavaan toimintaan kuin kapinaan?” De Soysa pohtii.

Miten voimme luoda rauhaa?

Norja markkinoi itseään rauhanomaisena kansakuntana, joka on ollut mukana pitkässä sarjassa yrityksiä ratkaista konflikteja ympäri maailmaa. De Soysa tiivistää tämän ponnistuksen “100 prosenttiseksi epäonnistumiseksi.”

“Tunnistamalla vapaan ja toimivan markkinatalouden olevan rauhan tae, seurauksena olisi sekä kehitysavun ja rauhan työtä”, hän sanoo.

“Perinteiset tuet eivät ole johtaneet rauhaan ja kehitykseen. Päinvastoin, tuki voi johtaa riippuvuuden talouteen, joka estää kannattavia investointeja. Jos haluamme edistää rauhaa ja kehitystä, olisi parempi auttaa rakentamaan toimivia markkinoita, jotka tekevät kannattavammaksi sijoittaa vaurautta tuottavaan toimintaan kuin aseellisisiin konflikteihin”, de Soysa sanoo.

Teksti on suomennettu NTNUn uutisesta “Capitalism creates peace” (NTNU:n luvalla), joka on huomioitu myös Tiede -lehden numerossa 13/2009.

About the author

CIEL wrote 62 articles on this blog.